Syksy hiipii hiljaa

Syksy alkaa pikku hiljaa lähestyä ja mie oon niin onnellinen siitä! Tykkään syksystä ihan hirveästi, syksyn raikkaat sumuisen aurinkoiset aamut, punertava auringonpaiste ja syksyn tuoksu on ihania. Olen ihan ehdottomasti elokuun lapsi ja rakastan niin lämpimiä päiviä kuin niitä syksyyn viittavia kylmempiä aamuja.

Tässä yhtenä päivänä otin kameran mukaan meidän pienelle aamulenkille, joka Tessun kanssa joka aamu suoritetaan. Oli kyllä taas niin nätti ilma, että ei toista. Olen joskus miettinyt, että miksihän mulla ei kesästä ole koskaan kuvia samalla tavalla kuin vaikka syksystä, mutta ehkä ne kesäsäät ei vaan innosta samalla tavalla.

Raikkaat syysaamut on vaan jotain niin ihanaa. ♥

Vielä on kesää jäljellä...

...vielä tulee kauniita päiviä. Ainakin toivottavasti! Tähän mennessä tämä kesä ei ole oikein vakuuttanut! Blogin pitokin on vähän unohtunut ja puolittain tarkoituksellakin jäänyt. Näköjään mie en enää kirjoita meidän sisustuksesta tai Henkan asioista mitään, kun jonkun yhden ihmisen pitää sitten häiriköidä sitä niistä asioista, mistä blogissa olen maininnut. Tästä sitä taas huomaa, että tässä blogin kirjoittelussa on ne varjopuolensakin ja tosiaankin kannattaa miettiä, mitä kuvia ja mitä juttuja blogiinsa pistää. Mutta nyt kumminkin takaisin täällä, koitan keksiä jotain muuta kirjoiteltavaa. :D

Hankin itselleni uuden objektiivin, joka on yhdellä sanalla sanottuna ihana. Uusi tuokaan ei ole, niin kuin ei mikään minun objektiiveista ole ollut, mutta kylläpä nämä kameravarusteet kestää ihmiseltä toiselle ja vuodesta toiseen. :) Objektiivi on kuitenkin Canon 70-200mm f4L. Nyt alkaa saamaan koirista parempia kuvia ja ehkä saa jonkun räpsyn linnuistakin, ja aika monesta muusta jutusta, mihin tuo toinen ei riitä, kuten vaikka tästä lokkikuvasta näkee. ♥

Töissä luistaa hienosti, toimistohommat olisivat niin minun juttu, niitä saan nyt tehdä ja olla enemmän Rovaniemellä. Kotihommiakin olen nyt sitten ehtinyt paremin tehdä ja olenpa sitten pessyt ikkunat ja siivonnut kunnolla. Ihanaa, kun näkee ikkunasta pihalle taas. Ja ihanaa, kun ehtii ylipäänsä tehdä näitä kotijuttujakin eikä kämppä pääse näyttämään räjähtäneeltä missään vaiheessa.

Uusin villitykseni ja varmaan tämän hetken muoti-ilmiö muutenkin, on värittäminen. Aikuisten värityskirjat siis, joiden avulla voi saada itselleen mielenrauhaa, rentoutusta ja myös totta kai kivaa puuhasteltavaa. Piirtäminen on rentouttavaa puuhaa yleensäkin, mutta koska minunkin piirustuksenlahjat on mitä on, niin tuollainen värityskirja on ihana. :D Just sellaista tekemistä, mitä olen kaivannutkin.