Kuva tunnissa: Vappu 1.5.

KLO 8:00

Heräsin suunnilleen noihin aikoihin ja puin päälle. Lähdin käyttämään Tessun ulkona ihanassa vesisateessa. :)

KLO 9:00

Lueskelin Lapin Kansaa ja söin aamupalaa.

KLO 10:00

Tessun kanssa lenkille, vesisade oli loppunut ja aurinko paistoi.

KLO 11:00 

Lenkillä komistuksen kanssa. Lenkin jälkeen lähdettiin ajelemaan kaupunkiin.

KLO 12:00

Saavuin kaupunkiin, ja sää olikin muuttunut vähän synkemmäksi. Onneksi käytiin aamulla lenkillä!

KLO 13:00

Päätettiin lähteä käymään syömässä, varasin tuolta pöydän...

KLO 14:00

Puolikuu oli ihan täynnä porukkaa ja pöydän varanneet ihmiset ei päässeetkään syömään. Mentiin sitten Comicoon, jossa oli ihanan rauhallista ja ruokakin todella hyvää.

KLO 16:00

Netissä surffailua ja kuvien muokkailua.

KLO 17:00

Munkkeja ja simaa. :P

KLO 18:00

Lisää kuvien muokkailua.

KLO 19:00

Jääkiekon kattomista näitten kans.

KLO 20:00

Tessun kanssa lenkille. Sitten käytiinkin vaan saunassa ja löhöiltiin sohvalla kattelemassa telkkaria. :)

Vappu

Nyt olisi vaput juhlittu ja palattu onnellisesti tavalliseen arkeen ilman älytöntä herkkujen mättämistä. :D Äiti vietti 50-vuotisjuhliaan vappuaattona, tarjolla oli vaikka minkälaista herkkua ja tulihan niitä sitten syötyäkin... Kinuskikuorrutteista kakkua, jossa oli täytteenä hilloja (=hilla), kinderpiirakkaa, munkkeja ja kinkkupiirakkaa. Oli kyllä hyvä vappujuhlinnan aloitus. Seuraavat juhlat onkin sitten kesäkuussa serkun ylioppilasjuhlat ja sen jälkeen siskon rippijuhlat.

Itse vappupäivää juhlistettiin Henkan kanssa käymällä syömässä Comicossa. Tarkoitus oli ensin mennä turkkilaiseen ravintola Puolikuuhun, mutta siinä paikassa ei kyllä ollut kellään hajua ravintola pyörittämisestä vähän kiireisempänä päivänä. Varasin sinne pöydänkin etukäteen ja työntekijä kehui puhelimessa, että "hyvin mahtuu, on tilaa". Loppujen lopuksi kun käväistiin siinä pyörähtämässä, niin ne ei olleet pitäneet varauksista mitään kirjaa eivätkä varsinkaan huolehtineet, että kaikille pöydän varanneille olisi todella ollut tyhjä pöytä.

Comicossa oli taas yhtä mukava käydä syömässä kuin ennenkin. Tällä kertaa tilasin kanaa bourbon-kastikkeessa, kylkiäisinä oli lämpimiä kasviksia ja bataatti-ranskiksia. Bataattiranskikset oli ihan järjettömän hyviä! Oli sitä paitsi sopivan kevyttä syötävää edellispäivän mässäilyn jälkeen, vaikka annos olikin iso. Ei tosiaan olisi mikään nautapihvi uponnut... :)

Ilta kului mukavasti kuvia muokatessa ja jääkiekkoa katsellessa.

Vappuvalmisteluita

Aloittelin tänään vappuvalmistelut eli laitoin siman tulemaan ja leivoin munkkeja ja siinä sivussa toisesta taikinapuoliskosta pullaa. Simaa en ole tehnyt ikinä ennen, joten saa nähdä kuinka tuon kanssa käy! Varsinkin, kun olen ehkä vähän myöhässä tuon siman teon kanssa. Toivotaan, että siitä tulee ihan juotavaa, ellei jopa hyvää. :D

Munkitkin onnistuivat oikein hyvin. Osan sokeroin jo nyt (ja ne jo melkein syötiinkin...) ja osan pistän sokeroimattomana pakastimeen, niin saa sitten vappuna sulattaa ja syödä ne. Ehkä tuo 30 munkkia riittää kahdelle ihmiselle? 

Nyt on hyvä lähteä sulattelemaan noita syötyjä munkkeja iltalenkille auringonpaisteeseen!

Juoksemisongelmaa ja onnellisuutta

Minun juoksemiset tyssäsi nyt pahasti, kun mulla menee selkä ihan hillittömään jumiin, kun vaan kävelenkin tuolla asfaltilla - juoksemisesta nyt puhumattakaan. Ilmeisesti nuo vähemmän tuetut ja pehmustetut kengät ei vaan sovi tällaiselle jalkavammaiselle, jolla kipeytyy muutenkin joka paikka helposti. Kokeilin iltalenkillä vanhoja rähjäisiä lenkkareita, ja niiden kanssa juokseminen sujui ihan hyvin eikä selkä tai jalat suutahtaneet oikeastaan yhtään...

Ois niin kiva, kun jossain lähellä menisi joku metsäpolku tai vastaava, jolla voisi juosta, mutta meillä ei tässä lähellä semmosia ole. Typerä kaupunki, kun ne ainoat asuinpaikat, joissa on niitä lenkkeilymahdollisuuksia metsässä, on myös niitä kaikista surkeimpia noin muuten.

Kävin sunnuntaina Oikaraisella koirien ja kaverin kanssa käppäilemässä Jokkavaarassa aamuhangilla, se oli kyllä mukavaa. :) Iltapäivällä kävin vielä mummolassa ja sielläkin kiertelin rauhalliseen tahtiin rantoja ja nautin lintujen laulusta ja hiljaisuudesta.

Elämä on tällä hetkellä kauhean stressaavaa, kun Henkka on niin kipeä, minun pitää hoitaa koti ja koirat, ja kohta alkaa työtkin. Mie olen mestari keksimään kaikkea kivaa ostettavaa etenkin silloin, kun elämässä joku vastustaa. Niinpä mie olen uutta objektiivia, sykemittaria ja ihokarvanajokonetta rikkaampi... Tänä kesänä olisi tarkoitus saada myös parveke sellaiseen kuntoon, että siellä kehtaisi olla. :'D

Oikein söpö kuva minusta ja Tessusta! ♥

Parempaa kuin mikään

Ihana, ihana kappale! ♥ Mie tykkään tosi monista Yön kappaleista ja tämä nyt sattui Spotifystä kuulumaan. En muista ennen kuulleenikaan tätä. Mulla harvoin tulee sellaista fiilistä, että nyt pitäisi kuunnella musiikkia. Treenatessakaan en tykkää kuunnella musiikkia, kun en ole vielä löytänyt kuulokkeita, jotka pysyisi korvissa hyvin. Toisekseen mulla häiritsee, kun en kuule ympäristön ääniä. Toisaalta kaupungissa musiikin kuunteleminen voisi nimenomaan tuoda rentoutta siihen juoksenteluun, pitäisi melkein kokeilla! Maalla tykkään enemmän kuunnella hiljaisuutta ja mietiskellä omiani.

Tykkään eniten suomalaisesta musiikista, enkä vähiten siksi, että olen todella huono englannissa, saatika sitten muissa kielissä. Sanat on mulle todella tärkeät kappaleissa, omaan korvaan vähän huonoltakin kuulostava kappale voi ollakin hyvä, jos siinä vain on hyvät sanat. Romantikkona rakastan kaikenlaisia romanttisia lauluja, niin niitä onnentäyteisiä, kuin surullisempia erokappaleitakin.

Parempaa kuin mikään mitä maailma tarjoaa 

on ne hetket jotka jaetaan vain kahdestaan 

Parempaa kuin mikään mitä toivoo, uskaltaa 

on tää tunne joka siirtää vuoret paikoiltaan 

Parempaa kuin mikään on saada rakkautta ja rakastaa 

Sylin lämpöön lasken sielun lepäämään 

rinnalles kun painan rakkaudesta raskaan pään

Mustikka-kookospiirakka

Kävin ostamassa Punnitse & Säästä -kaupasta tässä viikonloppuna kookoslastuja ja sitten rupesin miettimään, että mitäs niillä oikeastaan tekisin? Tykkään kookoksesta ihan hirveästi ja yleensä ostakin niitä kuivattuja kookospaloja aika paljon, jos tuolla kaupassa käyn. Googletin tietysti kookoslastut ja resepti, ja päädyin tällaiseen ohjeeseen.

Itse puolitin tuon alkuperäisen ohjeen, koska ei meillä kahdestaan taitaisi pellillistä tulla syötyä kovin helposti. Tein sen sitten pyöreään piirakkavuokaan ja tuli ihan todella herkullista! Mustikoita laitan seuraavalla kerralla enemmän kuin nyt. Niitä saa olla reilusti.

Mustikka-kookospiirakka

4 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

2 dl sokeria

1 rkl vaniljasokeria

175 g voita

1 dl kookoskermaa

1 kananmuna

Täyte:

1 dl kookoskermaa

1 kananmunaa

1,5 dl sokeria

1 rkl sitruunanmehua

~3 dl mustikoita

lisäksi 1dl kookoshiutaleita/-lastuja

1. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe, sokeri ja vaniljasokeri keskenään.

2. Sulata voi ja sekoita se kuivien aineiden kanssa sekaisin, tuloksena murumainen seos. Ota tästä sivuun noin 1/3.

3. Sekoita kookoskerma ja kananmuna isomman muruseoksen joukkoon.

4. Kaada taikina pyöreään voideltuun vuokaan.

5. Sekoita täyteainekset keskenään ja kaada ne vuokaan taikinan päälle. Ripottele tässä välissä myös mustikoita haluamasi määrä. Itse tykkään laittaa vähän reilummin.

6. Lisää pienempään muruseokseen kookoshiutaleita/lastuja sekaan noin 1dl verran ja ripottele muruseos täytteen päälle.

7. Paista uunissa 200 asteessa noin 40min.

Toinen maanantai?

Käväisin tänään lenkillä, ohjelmassa oli 3km hölkkää, mutta täytyypä sanoa, että oli sykkeet sitä luokkaa kuin olisi juossut kovemminkin. Tahtikin oli hitaampi kuin toissa päivänä 5km lenkillä, mutta silti tuntui tosi raskaalta. Henkalla on nyt kyllä flunssa, että oiskohan se tulossa mullekin? Koirakin kyllä halusi pysähdellä ihan jatkuvasti ja sitä sai kiskoa perässä ja komentaa, joten voihan sekin vaikuttaa. En tiedä, tosi surkea lenkki oli joka tapauksessa.

Harmittaa, kun on koko ajan myös sellainen stressaantunut olo, paitsi kotikotona ei ollut eikä pahemmin viikonloppuna, kun olin ihan yksikseni koiran kanssa. Mulla vaan hermostuttaa tuo lenkkeily, kun aina saa olla väistelemässä muita ihmisiä, koiria, autoja jne. Jatkuvasti pölisee ja jatkuvasti kuuluu jotain meteliä. Mie oon niin maalaistyttö, että en vaan nauti täällä asumisesta useinkaan. Pitäisi saada joku ammatti/työpaikka, jonka avulla pääsisi muuttamaan jonnekin syrjään, mutta jossa ei tarvis tehdä reissutyötä.

Sekin stressaa, kun Henkalla on selkä rikki ja selkäleikkaus edessä, ja mulla alkaa reissutyöt vapun jälkeen. Koiraa pitäisi jonkun pystyä lenkkeilyttämään, mutta Henkka ei kyllä siihen kovin hyvin kykene... Joutuu siis pistämään koiran ehkä hoitoon. Onneksi ihana kaveri ja perhe varmaan auttaa. Reissutyöt yleensäkin on todella perseestä - en tajua, mitä ajattelin, kun jätin merkonomiopinnot viime syksynä kesken. Tai tajuan, olin ihan palasina ystävän kuoleman takia, enkä vaan jaksanut kaikkea - surua, töitä, koiranpentua, opiskelua, kipeää poikaystävää.

Kevät sentään on täällä, ja ihan kohta kesä. Kaikissa pajuissa on jo pajunkissoja, joissakin pensaissa näkyy jo vähän vihertäviä silmuja ja tien pientareellakin näytti jo jotain vihreää kasvavan. :) Joestakin oli Körköllä jo jäät lähteneet. Ehkä se elämä lopulta voittaa taas.