Olen jo moneen kertaan miettinyt Pellossa töissä ollessa, että mikä ihme on tuo Everstin piilo, jonne tien laidasta osoittaa kyltti Juoksengin kohdalla. Kirosin myös korkeaa Ratasvaaraa töiden lomassa moneen kertaan, se nimittäin vei puhelimesta ja mittalaitteesta kuuluvuuden, ja ajattelin, että sen päältä voisi olla hienot maisemat. Torstaina päätin sitten käydä kiipeilemässä ja katsomassa Everstin piiloa, joka osoittautui luolaksi kallioisen vaaran kyljessä.
Ensimmäinen reitti Everstin piilolle lähtee heti Ratasjärvelle kääntyvän tien alusta, siitä piilolle tulee matkaa noin 3km. Mulla ei kumminkaan huvittanut kävellä töiden lisäksi vielä 6km lenkkiä, joten ajelin Ratasjärventietä eteenpäin, kunnes tuli uusi kyltti Everstin piilolle. Tästä oli matkaa piilolle noin 500m ja vaaran päälle 700m.
Reitti on melkoisen jyrkkä, koska kuten sanoin, vaara on kallioinen ja melkoisen korkea. Ensin reitti oli kapeaa polkua, ja muuttui jossain vaiheessa portaiksi. Hengästyminen tuolla reitillä on kyllä ihan takuuvarma juttu. Piilolle nousi portaat ensin ylös ja sitten laskeuduttiin portaita pitkin alas luolaan. Ihan jännän näköinen paikka, mutta mie en luolaan mennyt, koska mulla kammottaa kaikenlaiset onkalot ja ahtaat paikat.
Everstin piilon nimi tulee tosiaan siitä, että talvisodan jälkeen Ragnar Nordström -niminen eversti joutui lähtemään maanpakoon Ruotsiin, koska Valpo (Valtiollinen poliisi), jahtasi häntä asekätkennän, kommunismin vastaisen toiminnan ja saksalaissuhteiden takia, joita hän oli harjoittanut toisen maailmansodan aikaan. Matkalla Ruotsiin hän joutui piileskelemään metsissä ja tämä luola oli yksi everstin piilopaikoista.
Vaaran päältä oli todella hienot maisemat Ratasjärvelle ja pitkälle Ruotsin puolelle asti. Tornionjokeakin näkyi vähintään kymmenisen kilometriä, jos ei vähän enemmänkin. Tosi vaikuttavan näköiset maisemat kyllä ja ihmettelinkin, miksi reitti oli niin huonokuntoinen, koska kävijöitä tuolla voisi hyvinkin olla, jos tuosta paikasta tiedettäisiin vähän enemmän.
Kuulin Pellossa kahvilla istuskellessani, kun viereisessä pöydässä ihmiset miettivät, että mitähän sitä keksisi Pelloon, että sinne saisi enemmän turisteja ja kulkijoita muutenkin. Samaan aikaan kuitenkin nämä luontoreitit ränsistyy, eikä tuonnekaan kukaan keksi mennä kuin sattumalta. Myöskään opastekylttien, -taulujen ja -tolppien kunto ei ihan vakuuta, välillä kävi mielessä, että olenkohan edes menossa oikeaan suuntaan. Ei sinne silti eksymään pääse ja suosittelen käymään jo maisemienkin takia. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti