Vaattunkiköngäs

Käytiin viime perjantaina Vaattungilla katselemassa tulvaa. Tarkoitus oli käydä siellä paistamassa makkaratkin, mutta se sitten jäi, kun ei uskallettu (lue: mie en uskaltanut) mennä sillasta yli, kun Raudanjoki tulvi niin kovasti. Pitkospuutkin kelluivat vedessä ja jos liian kauaksi aikaa jäi seisoskelemaan, niin vajosi veteen. Käännyttiin sitten takaisin ja käytiin Vikakönkäällä Vaattunkivaaran päällä ihailemassa maisemia ja paistettiin siellä makkarat.




Oon viettänyt ensimmäisiä viikkoja kotona yksin, kun Henkka on reissutöissä. Aika orvolta tuntuu yksinoleminen, mutta aika aikaansa kutakin ja tätä nyt tällä kertaa. Valokuvaamiseen pitäisi ruveta panostamaan vähän enemmän, se on jäänyt ihan täysin sellaiseksi ohimennen räpsimiseksi. Kamera kainaloon, muutama kuva sieltä täältä räpsräps, ja siinä se on. :D Näissä kuvissa nyt on hieman yritystä valotusajalla leikkimisineen.

Vaattunkivaaran päältä näkyy kauas:

Kasvisruokakokeiluja

Oon testannut paria kasvisruokaa tässä viime ja tällä viikolla. Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että oiskohan ne hyviä ja voisipa testata. :) Uusimmassa yhteishyvässä oli pari mielenkiintoista ohjetta, joten viime maanantaina kipittelin kauppaan ja ostin ainekset. Toinen ruoka oli raastepihvit ja toinen bataattikeitto.

Bataattikeitto

500g bataattia
1 sipuli
2 isoa tomaattia
3 valkosipulin kynttä
1-2rkl öljyä
5dl kasvislientä
1tl suolaa
1tl juustokuminaa
½tl pippuria

Kuori ja paloittele bataatti. Lohko tomaatit ja sipuli. Kuori valkosipulinkynnet. Pane kasvikset uunivuokaan, valuta päälle öljyä. Paahda kasviksia 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Soseuta kasvikset sileäksi, lisää kasvisliemi ja mausteet. Kuumenna keitto ja ohenna tarvittaessa vedellä. Ripottele pinnalle siemeniä ja tarjoa keitto kermaviilin kanssa. 

Itse jätin bataattikeitosta suolan pois, koska tein kasvisliemen kasvisliemikuutiosta. Bataattikeitto olisi ollut ihan hyvää muuten, mutta tuo juustokumina ei vaan sovi minun makuhermoille, ei uppoa oikein mitenkään. Tehtiin joskus Tikka Masala -mausteella jotain ruokaa, siinä oli ilmeisesti tuota juustokuminaa myös, koska en vaan saanut sitä ruokaa alas kuin sen yhden kerran.

Raastepihvit

400 g porkkanaa

250 g perunoita

1 omena

1 sipuli

2 munaa

2 rkl perunajauhoja

1 dl vettä

1 dl korppujauhoja

1,5 tl suolaa

0,2 tl pippuria

1 tl oreganoa

0,5 ruukku basilikaa

öljyä tai voita

Kuori ja raasta selleri tai porkkanat, perunat ja omena hienoksi raasteeksi. Silppua sipuli ja kuullota pehmeäksi öljytilkassa. Silppua basilika. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Anna taikinan tekeytyä hetki. Kuumenna lettupannulla öljyä tai voita. Lusikoi taikinaa pannulle ja paista pihvejä keskilämmöllä noin 3 minuuttia molemmin puolin.

 Nämä oli tosi hyviä ja tulee varmasti tehtyä vielä joskus uudestaankin!

Toimivaa kotikosmetiikkaa

Pitkästä aikaa kirjoittelemassa, kun pitää saada vähän ohjeita talteen. ;) Olen aika pihi ostelemaan itselleni mitään kosmetiikkatuotteita, ne on minun mielestä aika kovahintaisia siihen nähden, miten vähän sitä itse tuotetta monessakin pakkauksessa on. Mulle ei ole oikeastaan ikinä tullut mieleenkään, että esimerkiksi kuivashampoota voisi tehdä itse. Kasvonaamioitahan on netti pullollaan ja melkein jokaisessa blogissa ja naistenlehdessä on joskus joku kasvonaamio-ohje ollut.

Kävin maanantaina 4H-yhdistyksen järjestämällä kotikosmetiikka kurssilla, jolla tehtiin aktiivihiilinaamio, merisuolasuihke hiuksille, jalkakylpyä varten niitä jalkakylpypalasia, sekä kuivashampoo. Merisuihketta testailin heti samana päivänä ja totesin toimivaksi, se tuo kampaukseen kivasti pitoa ja littanat hiukset saa sen avulla pöyhittyä vähän muhkeamman näköiseksi.

Vasemmalla aktiivihiilinaamio, oikealla kuivashampoo

Tänään kokeilin sitten aktiivihiilinaamiota ja kuivashampoota. Naamio tuntui kyllä kivalta, siinä olevan öljyn ansiosta kasvojen ihosta tuli mukavan pehmeä. :) Kuivashampookin toimi hienosti, siihen tosiaan sekoitettiin yksinkertaisesti tummaa kaakaojauhetta ja maissitärkkelystä/perunajauhoa, perunajauhon/maissitärkkelyksen ollessa se varsinainen tärkeä ainesosa. Tummiin hiuksiin vaan kannattaa tietysti laittaa tuota kaakaojauhetta, niin ei hiukset mene haalean värisiksi.

Varsinkin tähän kuivashampooseen ihastuin, koska talvisin minun hiukset rasvoittuu tosi nopeasti ja kuiva pääänahka ei erityisesti ilahdu noista kaupan suihkuteltavista kuivashampoista, joissa onkin todennäköisesti vähän vaikka mitä ainesosia... Tämä sopii hyvin herkällekin pääanahalle. Nyt pystyn pesemään hiuksia jopa joka toinen päivä, ettei tarvitse ihan joka päivä suihkussa seistä ja hiuksia kuivailla.

Näiden kotikosmetiikkaohjeiden ainoa ongelma on nuo ainekset, jotka tuntuu vähän vaikeilta. Yksinään kotona en ehkä olisi lähtenyt kokeilemaan, kun noiden aineksien hankkiminen olisi tuntunut liian vaikealta. Kuulemma useimpia erikoisia aineksia löytyy mm. apteekista ja loput saa vaikkapa nettikaupoista (Pieni tuoksukauppa, Ruohonjuuri, Luontaistuntija jne)

Merisuihke hiuksille:
100ml kuumaa vettä, noin 60 asteista
1rkl Epsom-suolaa
½tl kuolleen meren suolaa
½tl Aloe vera-geeliä
muutama tippa eteeristä öljyä

Kuumenna vesi noin 60-asteiseksi. Kaada vesi suihkepulloon, lisää sinne muut aineet ja ravistele reippaasti, kunne suola on sulanut. Eteerinen öljy ei ole pakollinen ainesosa.

Aktiivihiilinaamio:
60ml bentoniittisavea (tai jotain muuta savea jauhemaisena)
1-2 tippaa Eucalyptus eteeristä öljyä
1-2 tippaa Pipariminttu eteeristä öljyä
1-1½ml aktiivihiiltä (saa apteekista)
 1 rkl kookosöljyä
1rkl Aloe vera -geeliä
30-60ml kamomillateetä

Hauduta kamomillatee ja sulata siihen kookosöljy. Sekoita aktiivihiili ja savi keskenään. Lisää eteeriset öljyt ja aloe vera -geeli. Sekoita mahdollisimman hyvin. Kaada tee-öljyseos hitaasti sekaan. Sekoita/vatkaa hyvin kermamaiseksi.

Kuivashampoo:
2rkl tummaa kaakaota
2 rkl perunajauhoja/maissitärkkelystä
hippunen kanelia tai eteeristä öljyä (nämä ei ole pakollisia

Sekoita ainekset ja ripottele päähän. Ravistele ylimääräiset pois.

Kylpypommi (jalkakylpy)
1dl soodaa
1 rkl sitruunahappoa
2 rkl öljyä
3-6 tippaa eteeristä öljyä
elintarvikeväriä

Yhdistä kaikki aineet keskenään. Tuoksu ja väri eivät ole välttämättömiä. Painele tiiviisti muotteihin, esim. tuorekelmulla päällystetty kananmunankenno. Koostumuksen olisi tarkoitus olla hieman tahnamainen ennen muotteihin laittamista.

Kun uni ei tule...

Ei yleensä ole minun ongelma tämä, ettei yöllä tule unta. Päinvastoin, nukahdan vieraissakin paikoissa todella nopeasti ja nukun sikeästi. Tänään ei vaan uni tule.

Mietin sitä lhasa apso -poikaa, jonka niin kovasti haluaisin itselleni, mutta en voi mitenkään ottaa, kun ensi vuonnakin minua odottaa mitä todennäköisimmin reissutyöt. Ajatuskin koiranpennun jättämisestä viikoiksi suorastaan riipaisee sydämestä. Reissuun lähtemisen ajatteleminenkin stressaa ja ahdistaa. Tuntuu, että olen kertakaikkiaan ansassa, ja pakoreittiä ei ole.

Työttömyyttä on kaiken järjen mukaan edessä vielä useita kuukausia, mutta kun ne siellä tulevaisuudessa odottelevat reissutyöt ahdistaa jo nyt. Suunnitelmia on ihan turha tehdä ja omia arkielämän unelmia voi vain haaveilla toteuttavansa.

Haluaisin keksiä tähän tilalle mitä hyvänsä muuta, kunhan jotain järkevää, mutta en keksi mitä se voisi olla. Minkään muun työpaikan löytyminenkin tuntuu ihan toivottomalta. Toivon kovasti, että tähän tilanteeseen löytyisi joku ratkaisu, vieläpä hyvä sellainen.

Tämän hetken piristäjiä on kyllä joulun odotus, lahjojen pohtiminen ja ensi torstaina starttaava viikonloppureissu Helsinkiin. En malttaisi odottaa sitä!  :)

Autollinen elämäni

Olen tällä hetkellä ihan kyllästynyt kaikkiin vekottimiin, joihin sisältyy moottori. Tykkään autoista, niiden suomasta vapaudesta ja mahdollisuudesta kulkea paikasta toiseen. Pelkästään kävellen ei kovin kauas pötkitä eikä etenkään kuskata mitään ylimääräistä mukana. Auto tuo kuitenkin mukanaan myös äärettömän suuren määrän menoja, huolta ja vaivaa. Autoon kuluu vuodessa yli 2000e, vaikka laskisi vain bensat (~15000km/v), katsastuksen, vakuutukset ja verot. Sen lisäksi autoa joutuu mitä todennäköisimmin huoltamaan enemmän tai vähemmän ylimääräistäkin.

Elämä moottorivempainten kanssa alkoi skootterilla 16-vuotiaana, ja voi sitä vapauden tunnetta, kun pääsi huristelemaan 60km/h ympäri kaupunkia ja kyliä. Polttoainetta tuo mokoma söi hyvin vähän, vitosella pääsi ajelemaan jo reilusti yli 100km, joten ajelemiseenkin oli varaa. Ensimmäiset kesätyötkin onnistuivat, kun pääsin kulkemaan töihin skootterilla. Varjopuolena tähän varteen kertyi jokunen kilo ja kuntokin ehkä hieman heikkeni, eihän sitä enää skootterin saamisen jälkeen kesällä pyöräilty paikasta toiseen ollenkaan samaan tahtiin kuin aiemmin. Skootterin omistajana pääsin kokemaan ensimmäiset raivostumiset moottorivempaimelle, joka ei toiminut.

Autollisen elämän aloitin 18-vuotiaana, kun ajokortin saatuani isä osti mulle oman pienen mustan Ford Fiestan vuosimallia -93. Sen saamisen jälkeen tuntui, että koko maailma oli avautunut, pääsin kulkemaan ihan minne vaan ikinä tahdoin, kuskasin pientä koiranpentuakin joka paikassa ja olin ihan hurjan onnellinen. Auto mahdollisti aivan kaiken, kun aiemmin oli pitänyt rukoilla kyytiä kaupunkiinkin eikä mistään harrastuksista voinut edes haaveilla - lukuun ottamtta koiraharrastusta ja valokuvaamista tietysti.

Ensimmäisen virheen autojen kanssa tein ehdottomasti silloin, kun aloin haluamaan uutta, parempaa, hienompaa, hiljaisempaa jne. autoa. Fiestan kanssa elämä oli ollut lähes tulkoon ruusuilla tanssimista, kun vakuutukset ja verot olivat pienet, isä maksoi nekin ensimmäisen vuoden ajan. Autoa ei tarvinnut paljon korjailla ja jos tarvitsi, isä kyllä korjasi kaiken (korjaa kyllä edelleen)... Focuksen kanssa alkoi sitten se varsinainen autosirkus, aluksi olin erittäin tyytyväinen uuteen autooni, mutta sitten kyllästyin siihenkin ja halusin taas jotain muuta. Reilun vuoden sisällä olen omistanut Focuksen, Corollan, Carinan ja Volvon, niin ja sen Fiestan.

Tänä vuonna olen käyttänyt autoihin ja niiden korjaamiseen rahaa enemmän kuin kehtaan myöntääkään. Kuka idiootti se oli, joka sanoi, että vaihtamalla paranee?! Nyt päätettiin myydä Volvo ja Carina pois ja olla hetki ilman autoa, ainakin siihen asti, että löydetään joku sopiva yksilö, joka uskalletaan ostaa. Autot on nimittäin suhteellisen halpoja, mutta niiden pitäminen, korjaaminen ja huoltaminen se varsinaisesti kallista on - etenkin jos ne ei ole kuin elämäni ensimmäinen auto, joka on palvellut jo viisi vuotta uskollisesti kolmea pientä remonttia lukuun ottamatta. Saa nähdä kuinka pian seinät kaatuu päälle, kun kulkeminen on vain muiden varassa. ;)

Omppupiirakkaa ja maalaiselämää

 Leivoin omenapiirakkaa tässä yhtenä päivänä. Mielessä siinsi muisto kesän match showsta, jossa Henkan kanssa syötiin varmaan parasta omenapiirakkaa ikinä. Se oli niin ihanan mehevä ja maku oli ihan taivaallinen. Päällä oli omenasosetta niiden perinteisten omenalohkojen sijaan. Valitettavasti en tajunnut kysyä omenapiirakan reseptiä tai sitä, miten se oli tehty. Niinpä kaivoin netin syövereistä sellaisen ohjeen, jolla kuvittelin saavani hyvää mehevää omenapiirakkaa. Ihan ei putkeen mennyt tällä kinuskikissan ohjeella. Maku oli kyllä ihan hyvä, mutta pohjasta tuli auttamatta liian paksu ja kuiva. Ihan hyvää se silti oli. Mikäpä meiltä herkkusuilta sitä paitsi jäisi syömättä... Ensi kerralla sitten etsin jonkun mehevän pohjan ohjeen, jolle levitän omenasoseen.

Tänä viikonloppuna käytiin mummolassa ja syömässä pikkuveljen synttärikakkua, siinä sivussa tietysti myös vähän ulkoilemassa (ja korjaamassa autoa, mutta sitä ei halua miettiä yhtään enempää). Oli ihanaa käydä käveleskelemässä pellon laitoja aurinkoisena syyspäivänä ja kiertämässä pitkä metsälenkki vähän sateisempana, mutta sitäkin raikkaampana sunnuntaina. Siellä se mieli lepää paremmin kuin ikinä missään muualla. ♥

Syyskuulumisia

Vitsi, mikä tauko taas viime postauksesta... On ilmeisesti ollut niin kauheasti töitä, ettei ole ehtinyt. ;) Nyt ne työt kumminkin loppui ja pitäisi keksiä, mitä tällä kaikella vapaa-ajalla oikein tekeekään. Vähän ahdistaa ja hirvittää taas, että kuinkahan kauan sitä joutuukaan työttömänä olemaan tällä kertaa.

Oltiin Henkan syysloma mökillä ja mie kävin sieltä käsin töissä - tuntui uskomattoman lyhyeltä tuollainen 40km mittainen työmatka. Töiden jälkeen ehdittiin tehdä vaikka mitä, käytiin kalastelemassa, saunottiin, lenkkeiltiin metsässä ja lenkkeiltiin tiellä, iltaisin oltiin molemmat aivan poikki, kun minun töiden aikana Henkka kävi jänismetsällä. Viikonloppunakin tekemistä riitti mahdottomasti, joten kyllä väsytti, kun päästiin lopulta kaupunkiin kotiin. Silti oli ihanan rentouttavaa olla mökillä, kun sai tehdä erilaisia juttuja ja oli oikeasti fyysistä tekemistä. Olisi niin ihanaa, kun saisi omakotitalon. Ehkä sekin haave vielä joskus toteutuu.

Vähän tahtoo väsyttää tämä syksy ja pimeät, harmaat päivät, mitä nyt on riittänyt. Vähän piristystä tuo joululahjojen miettiminen, akvaarioprojekti ja Helsingin reissu, joka tehdään pikkusiskon kanssa joulukuun alussa. Kivaa päästä reissuun ja vielä niin mahtavaan tapahtumaan kuin Voittaja-näyttely on. Se on niin paljon muutakin kuin pelkkä koiranäyttely. Aikomuksena olisi kyllä ainakin yksi päivä pyöriä Helsingissä vähän muuallakin, kun kerran sinne asti ollaan menossa. :)