Juoksemisongelmaa ja onnellisuutta

Minun juoksemiset tyssäsi nyt pahasti, kun mulla menee selkä ihan hillittömään jumiin, kun vaan kävelenkin tuolla asfaltilla - juoksemisesta nyt puhumattakaan. Ilmeisesti nuo vähemmän tuetut ja pehmustetut kengät ei vaan sovi tällaiselle jalkavammaiselle, jolla kipeytyy muutenkin joka paikka helposti. Kokeilin iltalenkillä vanhoja rähjäisiä lenkkareita, ja niiden kanssa juokseminen sujui ihan hyvin eikä selkä tai jalat suutahtaneet oikeastaan yhtään...

Ois niin kiva, kun jossain lähellä menisi joku metsäpolku tai vastaava, jolla voisi juosta, mutta meillä ei tässä lähellä semmosia ole. Typerä kaupunki, kun ne ainoat asuinpaikat, joissa on niitä lenkkeilymahdollisuuksia metsässä, on myös niitä kaikista surkeimpia noin muuten.

Kävin sunnuntaina Oikaraisella koirien ja kaverin kanssa käppäilemässä Jokkavaarassa aamuhangilla, se oli kyllä mukavaa. :) Iltapäivällä kävin vielä mummolassa ja sielläkin kiertelin rauhalliseen tahtiin rantoja ja nautin lintujen laulusta ja hiljaisuudesta.

Elämä on tällä hetkellä kauhean stressaavaa, kun Henkka on niin kipeä, minun pitää hoitaa koti ja koirat, ja kohta alkaa työtkin. Mie olen mestari keksimään kaikkea kivaa ostettavaa etenkin silloin, kun elämässä joku vastustaa. Niinpä mie olen uutta objektiivia, sykemittaria ja ihokarvanajokonetta rikkaampi... Tänä kesänä olisi tarkoitus saada myös parveke sellaiseen kuntoon, että siellä kehtaisi olla. :'D

Oikein söpö kuva minusta ja Tessusta! ♥